Hienoa, että Rovaniemen wanhat markkinat järjestetään jälleen! Viime vuonna tapahtuma onnistui yli odotusten: kaikki järjestelyt toimivat moitteettomasti ja tunnelma oli korkealla alusta loppuun. Taiteilijoiden, muusikoiden, käsityöläisten ja kaikkien tavallisten Lapin ihmisten juhlasta muodostui välittömästi tapahtuma-klassikko, josta saa olla vilpittömästi ylpeä.
Vanhan torin puistomainen alue toimii erinomaisesti wanhojen markkinoiden päänäyttämönä. Jätkänpuiston valttina on puolestaan hulppeat joki- ja vaaranäkymät. Wanhat markkinat ovat myös osallistujille mahtava aistikokemus: lappilaisten perinneruokien herkullinen tuoksu virittää haju- ja maku-aistit herkiksi, Miss Rillumarei -kisa puolestaan tarjoaa yleisölle silmänruokaa ja elokuinen ilma hyväilee ihoa. Ennen kaikkea wanhoilla markkinoilla saa kuulla. Koko tämä mahtava rillumarei-junttikulttuurin karnevaali on positiivisen meluamisen juhlaa.
Rovaniemen markkinat "soivat" myös ennen vanhaan. Markkinat järjestettiin senaatin päätöksellä ensimmäisen kerran helmikuussa 1881. Tapahtuma oli välittömästi menestys ja meininki sen mukaista kaupankäynteineen ja moninaisine huveineen. Alusta alkaen markkinoita sävyttivät äänekkäät tanssit, joista kehittyi vuosien saatossa maankuulut tuuritanssit. Markkinakansan nauru ja pulina, posetiivien ja karusellien pauhu täyttivät Maantiekadun eli nykyisen Valtakadun päästä päähän.
Olisipa hienoa, jos myös nykyiset wanhat markkinat laajenisivat alkuperäiselle paikalleen! Markkinoilla raikuivat myös sisäänheittäjien, myyjien ja tinkaajien loputon melske. Myöhemmin äänekkäimpiä myyjiä alettiin kutsua helppoheikiksi, jotka kehittivät myyntipuheistaan varsinaisia performansseja, joita tultiin mielenkiinnolla seuraamaan.
Markkinoiden äänimaiseman kannalta kenties kiehtovin oli kuitenkin eri kielten ja murteiden puhemaisema. Lukuisten murteiden lisäksi markkinoilla saattoi kuulla venäjää, englantia, ruotsia, saksaa, italiaa. Näiden lisäksi oman sointinsa antoivat eri vähemmistöt. Saamelaisten ohella näkyvimpiä ja kuuluvimpia olivat romanit, juutalaiset ja tataarit. Suuresta ihmismassasta oli tietynlainen monikansallinen akustinen sointi, jonka sävyjä voi edelleen aistia nykyisellä Lordi-aukiolla.
Markkinoiden tapaisten kansanjuhlien sosiaalisella äänellä on myös merkitystä. Tavallisen kansan "metelöintiä" on pyritty aina rajoittamaan ja kontrolloimaan. Siksi tänäkin vuonna on Rovaniemen wanhojen markkinoiden karnevaalihumussa pidettävä entistä kovempaa ääntä!
Marko Niemelä
kirjastonhoitaja ja etnomusikologi
Lapin maakuntakirjasto
Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Kiitos tästä mielenkiintoisesta "auditiivisesta näkökulmasta" markkinaelämään. Erittäin kiva, että olet tutkaillut asiaa tältä kannalta. Itse olen hyvin auditiivinen henkilö ja muistan helposti kuulemani asiat,ihmisten puheet, radio-ohjelmat, eri tlaisuuksien taustamusiikin yms. Mutta vastaavasti en esim. välttämättä muista miltä joku asia näytti, mitä jollakin oli päällä tms.
VastaaPoistaKokonaisTUNNELMA ja ÄÄNET sen sijaan luovat kokonaisuudet, jotka jäävät mieleeni.
T.Kaija Sälevä
jokapaikanhöylä
markkina-aktiivi
kultturin suurkuluttaja
Rovaniemen historian harrastaja
ja naamatuttusi kirjastosta ja vaikka mistä ;)
Kiitos kommentista! Sen jälkeen kun olen tutustunut äänimaisema-ajatteluun, olen kuullut enemmän ääniä kuin koskaan:)
VastaaPoistaElokuviakin ennen tuli vain katsottua, nyt myös kuunneltua.
Marko N.
kulttuurin sekakäyttäjä
mina olen huvitatud põhjapõtradest väga palju ja ma tahaksin kohtuda elava põhjapõdra
VastaaPoistaHirm Pohjumustle