Lappilainen saunaseura

Yritän välttää viimeiseen asti vapaa-aikaani rajoittavien aikataulujen tekemistä. Minun on vaikea sitoutua pidemmäksi aikaa esimerkiksi viikoittaiseen harrastukseen. Aloitan aina innolla, mutta vain huomatakseni, että innostus lopahtaa muutamassa viikossa. Tuttu tarina monelle meistä!

Kaikesta tästä huolimatta käyn viikoittain Kiilopäällä savusaunan lämpimissä löylyissä ja tunturipurossa uimassa. Ennen saunaa käyn usein tekemässä hikilenkin ympäröivässä maastossa tai kipuan puuskuttaen tunturin laelle. Aikaa kuluu saunassa tunnista kahteen, mutta sitä ei huomaa ennen poislähtöä ja kelloon vilkaisua. Tämä on minulle pala taivasta.

Keskustelun aiheet saunan lauteilla vaihtelevat laidasta laitaan. Savusaunan uumenissa, pimeän turvin voi puhua aremmistakin aiheista. Yleensä keskustelu polveilee päivän retkistä lomaan kaikkine käänteineen, mutta puhutaan lauteilla myös päivän polttavista uutisista. Vinkkejä satelee hyvistä sieni- sekä marjapaikoista ja ihmetteleepä joku missä se viimevuotinen riekko nykyään asustelee. Keskusteluun voi hypätä mukaan koska tahansa tai voi vain kuunnella jutustelua omassa rauhassaan löylyistä nauttien.

Vakioaiheena lauteilla on tunturipuron veden lämpötila. Joka kerta pitää tarkastaa kuinka moni asteisessa vedessä ui. Viikon aikana lämpötila saattaa vaihdella suurestikin saati sitten vuodenaikojen vaihtuessa. Näin syyskuussa vesi on noin +7 0C. Mahtava tunne valtaa koko kehon kun nousee vedestä ja vetää henkeä saman lämpöisessä ilmassa ennen saunan hämärään paluuta.

En ole ainoa, joka fanittaa Kiilopään savusaunaa ja sen kaikille avointa ”saunaseuraa”. Olen tavannut ihmisiä, jotka tekevät matkasuunnitelmansa sen mukaan, että joko mennessä tai tullessa osuvat saunapäivänä Kiilopäälle. Kävijöiden kirjo on suuri ja sitä myöten keskustelun aiheet. Koskaan et tiedä kenet kohtaat saunan lauteilla, jossa nimet ja tittelit on riisuttu vaateiden mukana pukuhuoneeseen. Jokainen kerta on tunnelmaltaan erilainen.

Oli kesä tai talvi, savusaunanlauteilta saa ladattua energiaa ja taas toisaalta mielenrauhaa. Unikin tulee savusaunan jälkeen ihan eri tavalla. Tämä on siis todistetusti lappilainen hyvinvointituote parhaimmillaan!

Pihla Väänänen
Markkinointijohtaja

Pohjois-Lapin Matkailu Oy
http://www.saariselka.fi/

Melua ja meininkiä markkinoilla!

Hienoa, että Rovaniemen wanhat markkinat järjestetään jälleen! Viime vuonna tapahtuma onnistui yli odotusten: kaikki järjestelyt toimivat moitteettomasti ja tunnelma oli korkealla alusta loppuun. Taiteilijoiden, muusikoiden, käsityöläisten ja kaikkien tavallisten Lapin ihmisten juhlasta muodostui välittömästi tapahtuma-klassikko, josta saa olla vilpittömästi ylpeä.

Vanhan torin puistomainen alue toimii erinomaisesti wanhojen markkinoiden päänäyttämönä. Jätkänpuiston valttina on puolestaan hulppeat joki- ja vaaranäkymät. Wanhat markkinat ovat myös osallistujille mahtava aistikokemus: lappilaisten perinneruokien herkullinen tuoksu virittää haju- ja maku-aistit herkiksi, Miss Rillumarei -kisa puolestaan tarjoaa yleisölle silmänruokaa ja elokuinen ilma hyväilee ihoa. Ennen kaikkea wanhoilla markkinoilla saa kuulla. Koko tämä mahtava rillumarei-junttikulttuurin karnevaali on positiivisen meluamisen juhlaa.

Rovaniemen markkinat "soivat" myös ennen vanhaan. Markkinat järjestettiin senaatin päätöksellä ensimmäisen kerran helmikuussa 1881. Tapahtuma oli välittömästi menestys ja meininki sen mukaista kaupankäynteineen ja moninaisine huveineen. Alusta alkaen markkinoita sävyttivät äänekkäät tanssit, joista kehittyi vuosien saatossa maankuulut tuuritanssit. Markkinakansan nauru ja pulina, posetiivien ja karusellien pauhu täyttivät Maantiekadun eli nykyisen Valtakadun päästä päähän.

Olisipa hienoa, jos myös nykyiset wanhat markkinat laajenisivat alkuperäiselle paikalleen! Markkinoilla raikuivat myös sisäänheittäjien, myyjien ja tinkaajien loputon melske. Myöhemmin äänekkäimpiä myyjiä alettiin kutsua helppoheikiksi, jotka kehittivät myyntipuheistaan varsinaisia performansseja, joita tultiin mielenkiinnolla seuraamaan.

Markkinoiden äänimaiseman kannalta kenties kiehtovin oli kuitenkin eri kielten ja murteiden puhemaisema. Lukuisten murteiden lisäksi markkinoilla saattoi kuulla venäjää, englantia, ruotsia, saksaa, italiaa. Näiden lisäksi oman sointinsa antoivat eri vähemmistöt. Saamelaisten ohella näkyvimpiä ja kuuluvimpia olivat romanit, juutalaiset ja tataarit. Suuresta ihmismassasta oli tietynlainen monikansallinen akustinen sointi, jonka sävyjä voi edelleen aistia nykyisellä Lordi-aukiolla.

Markkinoiden tapaisten kansanjuhlien sosiaalisella äänellä on myös merkitystä. Tavallisen kansan "metelöintiä" on pyritty aina rajoittamaan ja kontrolloimaan. Siksi tänäkin vuonna on Rovaniemen wanhojen markkinoiden karnevaalihumussa pidettävä entistä kovempaa ääntä!

Marko Niemelä
kirjastonhoitaja ja etnomusikologi

Lapin maakuntakirjasto
Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos

Lapland Online 2013™-verkosto - Mitä tämä tarkoittaa?

Oletko tehnyt ostoksia verkkokaupassa? Joko sinulla on sopimus e-laskuista? Milloin olet viimeksi vieraillut Lappi.fi-portaalissa?

Yrityksen ja organisaation näkökulmasta nämä kysymykset merkitsevät käyttäjäystävällisten sähköisten palvelujen tuottamista niin asiakkaille kuin yritysten ja organisaatioiden sisäisiin tarpeisiin. Kehittämistyössä on mukana Lapland Online 2013™ -verkosto, jota Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK) koordinoi. Lapland Online 2013™ on verkosto, jossa Lapin maakunnan korkeakoulut, kunnat, viranomaiset ja yritykset tekevät yhteistyötä sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamiseksi. Yhteistyöllä ja joukkuepelaamisella vahvistetaan toimijoiden välistä avoimuutta ja tietoisuutta toistensa rooleista tässä Lapin maakunnalle tärkeässä kehitystyössä. Toimintaa voisikin kuvata metaforalla: Nyt on siirretty kaikki lapiot yhteiselle hiekkalaatikolle.

Lapland Online 2013™ toiminnan keskeinen ajatus on saattaa ICT (tieto- ja viestintäteknologia) yritysten menestystekijäksi. Toiminta tukee julkisten ja yksityisten palvelujen ja liiketoiminnan sähköistämistä, niitä edistäviä hankkeita ja muita kehittämistoimenpiteitä.

Sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamisen eLva-projekti

Rovaniemen ammattikorkeakoulun (RAMK) ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun (KTAMK) yhteistyössä toteuttama eLVa-projekti (sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistaminen) on osa Lapland Online 2013™-kokonaisuutta. eLVa-projekti vahvistaa ammattikorkeakoulujen henkilöstön sähköisen liiketoiminnan osaamista. Henkilöstön osaamisen vahvistamisen keskeisenä tavoitteena on varmistaa opiskelijan osaaminen ja asiantuntijaksi kehittyminen. Nämä yhdessä ovat vahvistamassa ja varmistamassa tietopääoman jäämistä Lappiin.

Sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamista on toteutettu ristiin pölyttäen ja yli toimialarajojen. Yhteisiä, kaikille avoimia ICT-aiheisia koulutusseminaareja ja -iltoja ovat järjestäneet mm. Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin ammattikorkeakoulut. Parhaillaan ammattikorkeakoulujen henkilöstö syventää mm. Internet-markkinoinnin ja sen uusimpien työvälineiden osaamista. eLVa-projektia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

eLVa-operaattorit Päivi Hanni-Vaara, Hannele Niemi ja Tuija Ilmivalta

Long live Lapland!

Pohjoinen valovoima ei lämmittänyt Euroviisuissa, mutta meillä Lapissa vielä tästäkin pitenevästä päivästä riittää valoa ja voimaa myös pinnan alle. Valovoiman säilöminen onkin tarpeen seuraavaa kaamosta varten.

Muukin kuin kesän lämpö lämmittää nyt lappilaisia. Lappi on murrosvaiheessa eikä paluuta entiseen ole. Aina ei tähdet ole olleet lappilaisille suosiolliset, mutta nyt on. Meidän Lappi kiinnostaa niin kansallisesti kuin kauempanakin. Luonnonvaroihin, energiaan ja matkailuun kärkialoina pohjautuvissa maakunnan suunnitelmissa ja ohjelmissa henkii positiivinen vire. Ja sitä on paitsi odotuksissa myös viime kuukausien taloustilastoissa.

Uusien mahdollisuuksien edessä Lapilla on kasvun paikka. Mahdollisuuksien mukana tulleista ja tulevista haasteista selviämiseksi peräänkuulutetaan yhteistyötä ja vieläpä jotain uudenlaista sellaista. Tarvitaan globaalitason, EU-tason ja valtakunnantason ratkaisuja. Tarvitaan alueellisia ja paikallisia ratkaisuja. Mikä näille kaikille on yhteistä? Se, että kaikissa kysytään yhteistuumaisuutta.

Systeemien kehittämisen ehtona on dialogi. Vuoropuheluun mahtuu monenlaisia osallistujia. ”Joku on omasta mielestään aina oikeassa. Joku taas on aina samaa mieltä kuin viimeisin keskustelukumppani. Joku on mielestään aina väärässä. Joku ei halua olla mitään mieltä, vaan vetoaa asiantuntijoihin. Joku vaatii olemaan maassa maan tavalla. Toinen tahtoo maahantuoda oman moraalinsa.” Lainaus on äitienpäivälahjaksi saamastani Hilkka Olkinuoran mainiosta tekstistä ”Elä ihmeessä – kirja naiselle” ja sopii soveltuvin osin tähän paikkaan. Yhteistuumaisuuteen pääsemiseksi tarvitaan hyvää dialogia. Googlaa.

Sanotaan, että kasvaakseen on tunnettava menneisyys ja tulevaisuus. Nyt pitäisi löytyä halua ja kykyä katsoa asioita laajemmin kuin kotinurkilta käsin. Tulisi katsoa yli erilaisten rajojen ja samalla riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Tarvitaan viisautta ja neuvottelutaitoa, joka on taitoa päästä yhteisymmärrykseen. Eri intressien ja mielipiteiden kirjossa on löydettävä se minkä kanssa voimme elää.

Kulleroiden kukkiessa, hyvää kesää kaikille!

Taija Jurmu, Lapin kauppakamarin asiamies

150 vuotta kirjastoja... ja dynamiittia

"Lapin maakuntakirjasto. Neuvonta. Puhelimessa Kirjastonsetä”. ”…. phihihi, täällä Lapin kunnankirjastosta Kirjastotäti soittelee.” Tällaiseen keskustelun avaukseen kirjastonsetä törmäsi takavuosina muutamia kertoja. Yhteiseksi hihittelyksihän se tahtoi mennä.
Nyt ei ole enää Lapin kuntaa, mutta Lapin kirjasto on edelleen. Nykyisen kuntajaon mukainen keskustelun avaus sujuisi siis: ”Lapin maakuntakirjasto. Neuvonta. Puhelimessa Kirjastonsetä”. ”…. phihihi. Täällä puhuu Rauman kaupunginkirjaston Lapin kirjaston Kirjastotäti. Hei”. Kun tämä meidän kirjastokimppamme ”Lapin kirjasto” tässä koko ajan kasvaa ja kaunistuu, niin tulevaisuudessa kenties on jonkinlainen yhteispäivystyskin. Silloin keskustelun avaus voisi mahdollisesti olla: ”Lapin kirjaston Rovaniemen kaupunginkirjaston neuvonta. Puhelimessa Kirjastonsetä”. ”…phihihi. Tällä Rauman kaupunginkirjaston Lapin kirjaston Kirjastotäti. Hei”.
Kuntia tulee ja kuntia menee, mutta kirjasto on ja pysyy. Inarin kirjasto täytti 150 vuotta viime vuonna ja Rovaniemen kirjasto saman verran tänä vuonna. Samoihin aikoihin näiden kirjastojen perustamisen kanssa muuan Alfred Nobel keksi dynamiitin ja J.M. Barrie syntyi.
Dynamiitti ja J.M. Barrie liittyvät seitinohuella aasinsillalla kirjastoon siten, että dynamiitilla Nobel loi merkittävän varallisuuden. Tästä varallisuudesta on jo reilun sadan vuoden ajan jaettu mm. Nobelin kirjallisuuspalkintoa. J. M. Barrie taas on tunnettu satuhahmostaan Peter Pan. Peter Pan taas on tunnettu siitä, ettei hän halunnut kasvaa aikuiseksi. Ja sitten se silta… tai toinen. Kirjasto on nuori 150-vuotias, eikä pidä mitään kiirettä kasvaa aikuiseksi. Ja jos kirjasto ei ole ihan dynamiittia, niin olisi se vähintään Nobelin palkinnon ansainnut. F. E. Sillanpää, A. I. Virtanen, Martti Ahtisaari, Kirjasto?
EU:n Arktinen informaatiokeskus on juuri nyt kovasti tapetilla ja lobbarit ajavat Rovaniemeä keskuksen paikaksi. Näitä ”arktisia informaatiokeskuksia”, kirjastoja, on Lapissa ollut ainakin 150 vuotta, mutta nuorekkaaseen joukkoon yksi uusi sopii erinomaisesti.
”Lapin maakuntakirjasto. Neuvonta. Puhelimessa Kirjastonsetä”. ”Haluaisin varata hammaslääkäriajan”. ”Ööö… siis tämä on kirjastossa”. ”Oi, eikö se olekaan hammashoitolassa? Voi kamalasti anteeksi… vai varaatteko te siellä nykyään myös hammaslääkäriaikoja?” Ehkä ei vielä tänään, mutta kukapa tietää mitä kirjasto on seuraavan 150 vuoden kuluttua? Sitä odotellessa - tervetuloa hyllyillesi!

Pasi Rantanen, Lapin maakuntakirjaston kirjastonsetä